Onnistumme siirtymään kaupungille hyvissä ajoin ennen puoltapäivää. Kirkosta kantautuu jylhää urkumusiikkia, joka valitettavasti loppuu kesken. Vauhditusolut nautitaan Metamorphis (?) -nimisessä hotelli/pizzeriapaikassa, jonne kukaan ei oikeastaan halunnut, mutta parempaakaan ei osunut silmään.
Kävelyä jatketaan metron suuntaan ja matkalla ostetaan sikareita, paitsi Teemu ja Pekka. Pivovarsky Dum löytyy kätevästi jo edellisenä päivänä testatun Resslova -kadun jatkeelta. Omista tuotteista listalla on vehnä-, kahvi-, hapankirsikka-, banaani-, chili- ja nokkosolutta, jota ulkonäkönsä puolesta erehdytään pitämään kauan odotettuna tillioluena, mutta nettle ei välttämättä ole sama asia kuin dill. Joka tapauksessa vihreä liemi ei vaikuttavuudessaan ole samaa tasoa kuin chili-, kahvi- ja kirsikkaoluet, joita kokeillaan innokkaasti. Pieni tuopillinen kutakin maksaa 35 korunaa eli 1,30 euroa.
Baariruokaa ei voi moittia ja lounasvalinnan kohteena on mm. Fried Trout in Beer Dough tumman lagerin kera. Prahan keskipiste on löytynyt! Viereisen pöydän naisilla on hihityskohtaus, joka ei onneksi liity meihin. Jälkiruoaksi nautitun kirsikkaoluen jälkeen Teemu on saavuttamassa väsymyspisteen, joka edellyttää vetäytymistä takaisin huoneistoon. Teemu, Teemu ja Pekka puolestaan jatkavat hanurimusiikin sävyttämään autenttiseen olutravintolaan, jossa huhujen mukaan nautitaan noin kolme olutta ja neljä Becherovkaa henkeä kohti.
Päivälliskäytäntöä jatketaan diasporassa, jossa Teemu, Teemu ja Pekka syövät jossain, kun taas Teemu ja Pekka kokevat välttämättömäksi testata myös kahden metrin päässä apartmentista sijaitsevan lähibaarin eli Plzenkan. Suomessa kun ei ole mahdollista istua savuisessa kansankuppilassa ja saavuttaa samaan aikaan tilannetta, jossa olut on edullista, henkilökunta ystävällistä ja ruokalista täydet kaksi A4-palstaa. Vatsan jälleen täytyttyä jatketaan varastoihin kertyneiden juomien tuhoamista takkatulen säestyksellä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti